Ulkoverhous eli lautaa seinälle

Muistuttelin jatkuvasti itseäni, että raksalla pitää olla kaksi työmaata, toinen ulkona, toinen sisällä. En olisi nimittäin millään malttanut tehdä ulkona mitään. Sisällä odotti sisäseinien runkojen teko. Ulkona jotain tylsää ulkovuorauslaudoitusta.
Siispä siirryin pihalle töihin.










Hiiriverkot

Haimme hiiriverkkoja viereisestä rautakaupasta ja ruuvailimme ne alimmaiseen lautaan.
En halua jyrsijöitä kiipeilemään seinille, enkä varsinkaan kattorakenteisiin.

Laserin avulla yritimme saada koko talon kierrettyä niin että saisimme tarkistusmittauspisteitä eri korkeuksille seinälle, jotta ulkovuorauslautojen tasaisen korkeuden voisi varmistaa eri seinustoilla. Hommasta ei ollut mitään hyötyä. Sain tuhlattua varmasti pari tuntia erilaisten viivojen piirtelyyn ja mittausten tekemiseen. Lopulta mittailin alimmaisesta laudasta aina joskus korkeuksia, mutta lähinnä ikkunat, oviaukot ja nurkat pitivät huolen siitä, että eri seinustoilla laudat alkavat samalta korkeudelta.

Heitin siis laserit mäkeen ja aloitin hommat.

Kuukauden urakka

Sain kutakuinkin tuhlattua koko kesälomani ulkovuorilautojen asentamiseen. En vieläkään käsitä, miten yksinkertaisessa hommassa voi mennä niin kauan. Kaipa se jotain kesäloman ja työleirin välimuotoa olikin. Välillä vähän joutui itsensä kanssa painimaankin, kun mieli teki lähteä muun perheen mukaan rannalle uimaan ja ottamaan aurinkoa. En siis uinut enkä ottanut aurinko. Lätkin vain lautoja seinälle ja pyrin pitämään huolen siitä, että laudat tulivat suoraan.

Mutta eiväthän ne tulleet. Jotkin välit ovat liian suuria, toiset liian pieniä. Nurkissa kuitenkin sain kutakuinkin pidettyä laudat niin, että rivit ovat eri seinustoilla suorassa.

Pyrin aina mittaamaan laudat oikeaan mittaan jokaisen aukon kohdalle. Nyt tekisin asiat toisin. Lätkisin vain vähän sinne päin ne ja katkaisisin koko hoidon kerralla puukkosahalla tms. oikeaan mittaansa. Onneksi jokaisessa työvaiheessa oppii aina jotain uutta.

Autotallin ulkovuoraus onnistuukin sitten hyvin, kun sitä on näin kuukauden harjoitellut.

Jos tätä joku lukee ja toivoo saavansa jonkin vinkin, niin muutaman sanasen voisin sanoa toisille avuksi.

•  Tee erittäin hyvät tellingit (näistä olen puhunut ennenkin ja puhun jatkossakin) 
• Telineiden on oltava kevyet ja tukevat. Niitä tarvitaan tällaisessa hommassa ihan koko ajan. Omat telineeni ovat raskaat ja niiden liikkuttelu vie kauan ja koska ne painaa n. 100kg, niin niiden liikuttelu vie voimat ja motivaation
• Hakkaa laudat lujasti yhteen. Varmista, ettei liitoksissa ole missään vaiheessa ilmaa.
• Katso aina nurkasta tai kauempaa, että laudat kulkevat suoraan, tämä konsti on paljon nopeampi kuin vesivaan käyttö. Omaan silmään kannattaa luottaa.
• Katkaise laudat nurkasta tai aukkojen kohdalta kerralla oikeaan mittaansa, turha mittailu kiinnitysvaiheessa vie vain aikaa turhaan.
• Kanna katkaisusaha aina sinne, missä kulloinkin työskentelet, mikään ei ole ikävämpää kuin kiertää koko talo, jotta pääsee katkaisemaan seuraavan laudan.
• Pidä vasaraa jatkuvasti mukana, kompurasta loppuu aina välillä puhti, joten kaikki naulat eivät uppoa tarpeeksi syvälle.
• Kiinnitä lauta ensin vain muutamalla naulalla laudan alaosasta, tämä helpottaa seuraavan laudan asettamista. Jos naula painaa laudan lujasti koolauksiin kiinni, seuraavan laudan kiinnittäminen on hitaampaa. Itse jouduin joskus jopa vasaralla löysyttämään ylintä naulaa, jotta sain seuraavan laudan ujutettua ponttiin.
• Jos mahdollista, lahjo/huijaa/pakota kaveri mukaan. Kahdestaan tällainen pitkäaikainen työvaihe on paljon mukavampi ja nopeuttaa merkittävästi työskentelyä. Varsinkin korkealle lautoja laittaessa yksin tellingeillä kiipeily, mittailu ja maasta uuden laudan hakeminen vie moninkertaisesti aikaa.

Kodinkonepohdintaa

Alkaa tulla aika valita kodinkoneet. Vaikka niiden asentaminen on kaukainen haave siinä vaiheessa, kun talon sisusta on täysin tekemättä, niin joskushan nekin päätökset on tehtävä.

Jääkaapiksi ajattelimme tällaista Samnsungin Twin A++ energialuokan valkoista peruskaappia. Hintaa tuollekin kertyy n. 800 euroa. Pakastin otetaan varmaan samasta sisarusparvesta, eli saman näköinen, jonka voi laittaa tuon kaapin vasemmalle puolle, niin että ne ovat yhtenäisen näköiset.

Erillisuunille ei ole muita vaatimuksia kuin väri. Vaikka meillä laitetaan uunissa ruokaa ja muita keitoksia lähes joka päivä. Yhtenäkin viikonloppuna vaimo teki viisi kääretorttua, vain sen takia, kun se on kivaa. Kuvassa on Bosch erllisuuni, jonka saisi gigantista. Lopullisesta mallista en vielä pysty sanomaan, mutta kiertoilmaominaisuus siinä varmaan tulee olemaan.

Astianpesukoneellekaan ei ole muita vaatimuksia, kuin kiva ulkonäkö ja toimintavarmuus. Astianpesukone tulee meillä niin näkyvälle paikalle ja vielä korokkeelle, että se nyt vain on oltava hieno. Kyllä sitä ihminen osaa olla turhamainen.
Samsungilta löytyisi tällainen kryptisesti nimetty DW-UG621W joka kuulemma kuluttaa vähän virtaa ja äänitasoltaan on 45db. Hiljaisempiakin koneita on, mutta en ole varma missä asioissa jaksaa tehdä komprommisseja.

Liedeksi pohdiskelimme induktiotasoa. Tämä pakottaa pienempään sähkönkulutuksen, mutta myös kattiloiden uusimiseen. Wittiltä löytyi yksi erittäin edullinen malli ja varmaan sellaisesta lähdemmekin kauppoja hieromaan. Itse en osaa löytää noille erilaisille hinnoille järkeviä selityksiä, mutta ehkä en olekaan ihan oikeaa kohderyhmää. Enhän juuri ruokaa laita.

Näin joskus kuvan pöydästä nousevasta liesituulettimesta, enkä ole päässyt sen yli. Nuo ovat kyllä ankaran kalliita, mutta kai sitä joskus voi panostaa ruuanlaittoon ja ulkonäköön, vaikka ruokaa en laitakaan ja kodinkoneiden ulkonäöstä olen kiinnostunut lähinnä teoreettisella tasolla.
Saapa nähdä mikä lopullinen valinta tulee olemaan. Tuntuu tyhmältä sijoittaa liesituulettimeen lähes 2000 euroa.

Sisäseinien koolauksia

Sisäseinien koolauksista minulla ei taida olla ainuttakaan kuvaa. Kokonaisuudessaan homma oli aika yksipuolista ja tylsää. Tuossa on ehkä se perimmäinen syy siihen, etten saanut otettua kuvia. Kastellin seinärakenteeseen pitää laittaa 48x48 kokoista rimaa 60cm välein. Paketissa tuli mukana myös nurkkaan tarkoitetut vahvikkeet, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Ne ovat ajalta, jolloin Kastellin paketeissa puuttui nurkasta yksi runkotolppa. Laitoin ne silti. Niiden kiinnittäminen ja suoraan saaminen oli hikistä. Myös parven taakse oli hankala ujuttaa koolausrimat, koska parven kantavat rakenteet olivat niin lähellä seiniä.

Tämä kuva on epätoivoinen croppaus toisesta kuvasta. Älkää säikähtäkö sitä.

Kuvasta pystyy ehkä hahmottamana kuinka koolaukset tulevat 60cm välein ja mahdollisimman suoraan. Noihin väleihin tungetaan sitten villaa tulevaisuudessa. Näin seinään saadaan mahtumaan 25 cm villaa.
Tällainen rakenne myös katkaisee seinärakenteen, eikä kylmäsiltoja pääse syntymään. En tunne muiden talovalmistajien seinärakenteita, mutta tämä tuntuu omaan maalaisjärkeeni hyvinkin fiksulta systeemiltä.

Ikkunoiden yläpuolelle laitoin vähän ekstrarimoja, jotta tulevaisuudessa on helpompi kiinnittää verhotankoja ja vastaavia ulkoseinille. Myös ilmastointilaitteen kiinnitystä varten lisäsin rimoja ilmastointilaitteen kohdalle.

Julkisivun koolauksia

Julkisivulaudoituksen ja tuulensuojalevyjen väliin on jätettävä reilu rako, jotta ilma pääsee kiertämään. Alimmaisen laudan ja sokkelin väliin on jäätävä reilusti tilaa, jotta ilma lähtee alhaalta ylös päin. Samoiten ylhäällä on ylimmän laudan kiinnitys keksittävä niin, että ilma ei jää pussiin ulkovuoren taakse.

Meidän tapauksessa kaikista järkevimmäksi ja edullisimmaksi keinoksi tämän kaiken täyttämiseksi osoittautui ihan tavallinen 48mm x 48  mm rima. Monet ammattirakentajat käyttävät kahta lautaa ja varmaan muitakin tapoja on. Oleellisinta on täyttää nuo määräykset tuon ilman kierron suhteen.

Yritin löytää edullista lautaa julkisivun vuoraamiseen. Etsiskelin yli 20mm paksua ja 175 ja 145 mm leveitä lautoja. Yllättävän vaikeaksi osoittautui oikeiden pohjamaalattujen lautojen löytäminen.
Pyysin tarjouksia ja niitä odotellessa aloimme naputtelemaan koolaukset tuulensuojalevyihin, jotta on jotain mihin ulkovuori voidaan kiinnittää.

Laitoin koolaukset 60cm välein runkopuihin kiinni. Yllättävän monta metriä menee tuollaista 48x48mm rimaa yhden pienen talon seiniin. Äkkikseltään laskettuna sitä meni jotakuinkin 600 metriä.

Piha on jo yhtä roskakasaa, mutta talon on sisältä
kohtuullisen siisti.
Tässä ollaan viimeisiä koolausrimoja kiinnittämässä.

Homma oli kuitenkin helppoa ja mukavaa. Yhden riman asettaminen tapahtuu nopeasti, koska tuulensuojalevyjen saumoista näkee aina kiinnityskohdat. Riittää, että rima tulee suoraan, jonka jälkeen se napsutellaan kiinni.

Aikaa meni koko urakkaan, jos sitä nyt urakkana voi pitää, koska se oli koko ajan aika nautinnollista puuhaa, neljä iltaa. Seuraavaksi haluaisinkin kiinnittää ulkovuorilaudat, mutta niitä joudun vielä odottelemaan, kun en saanut hoidettua sitä ajoissa.

Joten sama homma jatkuu sisällä. Siellä odottaa koko sisäpuoli samanlaisia koolausrimoja.