2 ulkoilmakanavaa - Ilmanvaihdon energiahukkatalkoot

Tajuttuani ilmastoinnin aiheuttaman energiahukan päätin säästää tulevissa lämmityskuluissa niin paljon, kuin se on sähkölämmitteisessä talossa mahdollista.

Nykynormien mukaan suomessa pitää talon sisällä oleva ilma vaihtaa joka toinen tunti. Eli joka tunti talon tilavuudesta vaihdetaan puolet.
Tämä on järkyttävä määrä ilmaa. Muualla euroopassa on paljon pienemmät vaatimukset. Suomi on ilmastoltaan vielä huomattavasti kylmempi kuin keskieuroopan maat, joten ilmaston ja ilmamäärän vaihtamisen takia hukkuu omakotitaloissa järkyttävä määrä energiaa.
Tämän takia tein kaksi tuloilmakanavaa. Kuvassa näkyykin, kuinka tuloilmakanava on jo osittain eristetty ja tuo putki menee etelänpuolelle. Otan ilman kylmemmillä ilmoilla tuolta etelänpuolelta ja lämpimämmällä säällä pohjoisen puolelta. Tuo tuloilmaputki on menee siis koko talon läpi.

Näkee sitten käytännössä miten monesti tuon tulon jaksaa vaihtaa, nimittäin se edellyttää, että toinen pää putkesta käydää avaamassa ja toinen sulkemassa. Putki on katon rajassa, joten se vaatii tikkaita ja ruuvimeisseliä. Lohdutan itseäni potentiaalisilla säästöillä, enkä tässä vaiheessa mieti sitä, miten jaksan tuon käytännössä sitten hoitaa.









Ilman esilämmittäminen

Talooni tulee siis järkyttävät määrät kylmää ilmaa, joka pitää lämmittää. Kovilla pakkasilla iv-koneen lämmöntalteenotto ei riitä läheskään lämmittämään kaikkea. Tästä syystä olisin halunnut talooni ilmanvaihtoputkiston, joka olisi upotettu maahan, jotta ilma olisi edes vähän lämpimämpää. Talvellakin sula maa pystyy vähän katkasemaan karuimpia pakkaslukemia ja esilämmittämään sisälle virtaavaa ilmaa. IV suunnittelijani ei kuitenkaan suositellut tätä. Tiedän, että sellaisen putkiston rakentaminen on mahdollista, mutta ehkä tulen tekemään sen sitten jossakin seuraavassa projektissa.

Aurinkolämmitys

Suomi ja aurinkolämmitys ei tule heti ensimmäisenä samassa lauseessa mieleen. Aion kuitenkin yrittää hyödyntää tätä ilmaista energiamuotoa.

Auringolla voisi kuitenkin lämmittää sisääntulevaa ulkoilmaa maaliskuusta lokakuuhun. Kylmimmillä keleillä joulu-,tammi-, helmikuussa aurinko paistaa meidän leveysasteilla niin vähän, että merkittävää hyötyä siitä ei saa. En anna tämän faktan kuitenkaan häiritä omia visioitani.

Vielä en ole päässyt kunnolla vauhtiin oman aurinkolämmittimen rakentamisessa, mutta suunnitelmat ovat kohtuullisen pitkällä.

Tuo eteläpuolelle tuotu ottoilmakanava on helppo valjastaa aurinkolämmittimellä. Ajattelin jotakin tämän tyyppistä mallia.

Youtube on täynnä aurinkolämmittimiä. Myös googlettamalla "solar air heater" löytyy monet erilaiset piirustukset lämmittimen rakentamiseen. Tässä myös linkki uskomattoman yksinkertaiseen ratkaisuun. Saa nähdä miten tuollainen laatikko jaksaa lämmittää koko talon ilmamäärää. En usko, että noin pienellä lämmittimellä saadaan pakkasilma lämmitettyä yhtä lämpimäksi kuin sisäilma, mutta uskon kuitenkin, että muutaman asteen tuollaisella saa ilmaa lämmitettyä.
Suurimmat hyödyt tuosta varmasti saa, kun laittaa ilmanvaihdon pienelle. Sitten vaan pitää välttää suihkussa käyntiä ja muuta kosteutta tuotavaa toimintaa. Niin, ja saattapi tuo vaati luvan tuolta vaimoltakin.

Ilmastointiputkien asennus ja asuinmukavuus

Uudessa talossamme huolehditaan ensimmäisenä ilmanvaihdon äänekkyydestä.

Nykyinen asuntomme on muuten ihan mahtava, mutta tässä on liian äänekäs ilmanvaihto. Myös ilmanvaihtoputkia pitkin kantautuu ääniä huoneesta toiseen. Tässä oli siis selkeästi parannettavaa uuteen taloomme.

Otinkin härkää sarvista ja selvitin parhaan kykynimukaan ilmanvaihdosta kaiken mahdollisen.

Halusin keskittyä ilmanvaihdon viemää energiaan, äänieristykseen, asennettavuuteen ja säädettävyyteen.
Näistä syntyy asuinmukavuutta, joka näkyy pienenä sähkölaskuna ja huomaamattomana ilmastoinnin toimimisena.


Ilmanvaihdon pääasiallinen tehtävä on kosteuden poistaminen

Matkalla ilmastointiekspertiksi haastattelin lvi suunnittelijaa, luin kirjoja selasin netistä blogeja. Tällaisena talonrakennusnoviisina minulla meni todella kauan ymmärtää miten ilmastointi vaikuttaa eri asioihin asumisessa.

Halusin siis nykyisen asuntomme opettamana äänettömän ilmastoinnin, mutta en tietenkään halunnut tinkiä kosteuden poistamisesta. Ylläolevassa kuvassa näkyykin vihjeenä äänenvaimentimet, joita isot toimijat suomen talomarkkinoilla laittavat taloihin ihan liian vähän. Tuossa on jo vähän mallailtu paikkaa iv koneelle ja putkistoille. Poistoputkikin sojottaa jo ylös päin sen merkiksi, että kattoon on tehtävä pian läpivienti.

Äänenvaimentimien määrä ei vaikuta kosteuden poistoon, joten niitä voi huoletta lisätä putkistoon, itse lisäsinkin niitä triplamäärän lvi suunnitelmaan verrattuna. Toki ne maksavat aika reilusti, mutta hinta on mielestäni perusteltu. Reilulla määrällä äänenvaimentimia voi huolettomammin pitää ilmastointia isolla. Ilmastointilaitteen hurina ei silloin kantaudu ikävästi korviin nukkumaan laitettaessakaan. Muun elemän hiljennyttyä iltaisin on talossa oltava hiljaista.

Asentaminen alkaa

Selvitykset sain tehtyä. IV koneen sain valittua, tosin lvi suunnittelijani kertoi mikä on "paras". Meille tulee siis Enerventin Pingvin eco EDE malli. Kone oli kallis. Mutta vastineeksi pitäisi saada hyvä lämmöntalteenotto ja hyvät säätömahdollisuudet.

Niinpä seuraavaksi appiukon kanssa aloimme nostelemaan ilmastointiputkia välikatolle. Tehtävä oli sikäli helppo, että pystyimme tekemään työn maassa. Putkien sahaaminen rautasahalla oli tosin täyttä tuskaa.

Koitin myös peltisaksia, mutta niillä ei tehnyt mitään. Ammattimiehet kuulemma käyttävät rälläkkää, siitä kuitenkin peloteltiin joissakin nettikeskusteluissa. Rälläkän aiheuttama sahauspöly on kuulemma ongelma putkissa, jos sitä ei saa poistettua. Menee iv-laitteet rikki. Siis saha kouraan ja hikoilemaan. Ja kun siihen hikoiluhommaan pääsi kiinni, niin seuraavat kolme viikkoa menivätkin iloisesti ilmanvaihtoputkia asentaessa.