Rungon jäykistykseen - tuulensuojalevyt

Kovat pakkaset ja aurinkoiset kelit säestivät vasaran naputusta, kun nosttelimme appiukon kanssa levyjä seinille. Talviset kelit osoittautuivat yllättävän mukavaksi ajankohdaksi ulkohommille.
Hiki ei päässyt yllättämään kuten kesällä ja keväiset päivät olivat jotakuinkin tarpeeksi valoisia homman tekemiseen.

Seuraavalla kerralla en aio enää käyttää huopanauloja ja vasaraa, vaan teen kuten monet ammattilaiset, eli paukuttelen naulapyssyllä levyt runkotolppiin.

Levyt piti kiinnittää n. 10cm välein, jotta runko saavuttaa tarpeellisen jäykkyyden. Runko pitikin saada jäykistettyä ennen kuin kova tuuli tööttäisi koko rakennuksen kieroon. Tiiliäkään ei saanut kuulemma nostella katolle ennen rungon jäykistämistä.


Meiltä meni neljä päivää koko talon levytykseen. Katselin pari päivää vieressä touhuavia ammattikirvesmiehiä kateellisena. Heiltä meni kaksikerroksisen paritalon levyttämiseen sama aika. Eli karkeasti ottaen me tuhlasimme puolet pienemmän mökin levyttämiseen hävettävän kauan. Pääsin kuitenkin häpeäni yli, olihan tekemässä taloa ensimmäistä kertaa.

Hommaa olisi nopeuttanut ikkunoiden puuttuminen. Pitääkin pistää muistiin, jotta ymmärtää seuraavalla kerralla levyttää vain koko mökin ensin umpeen, sitten sahata ikkuna-aukot ja nostella ikkunat sitten vasta paikalleen. Nyt Kastellin rakennusporukka oli tehnyt sopimuksemme mukaan ja laittaneet ikkunat paikallen, joten virhe oli jo tehty suunnittelupöydällä.

Tämä nurkinkurinen rakentamisjärjestys johtui siis ekovillasta. Kastellilta ei saanut ekovillaa ja sen halusin ehdottomasti. Lisäksi halusin itse asentaa tiilet katolle, joten kirvesmiesten urkasta jätettiin pois tiilten laitto, levytys ja talon eristäminen. Kaikki nämä tulisi suurelementtitaloissa jo suoraa tehtaalta, naapureiden talot tehtiinkin suurelementeista ja he saivat mökkinsä talon näköisesti huomattavasti nopeammin.

Nopeuttaisi muuten aika merkittävästi rakennusurakkaa, mikäli ottaisi suurelementtitalon. Kokonaisuudessaan meidän talon runkotöihin meni nelisen kuukautta. Tästä ajasta olin lomalla viisi viikkoa ja loput tuuskasin iltaisin.

Talo alkaa hahmottua

Kovat pakkasetkaan eivät tuntuneet haittaavan kirvesmiehiä. Talon runko nousee joka päivä kovalla tahdilla.
Kuvassa on päätyseinää ja parven runko valmiina.
Ylimmäisenä parruna menee kurkihirsi, jonka varaan muutama kattotuoli asetetaan.

Tuo on ihmeellisen näköinen kötöstys vielä tässä vaiheessa, mutta eiköhän siitä soiva peli tule, kunhan loput talosta on muodossaan.

Näkymä meidän kodarista pihalle. Katolta vähän pilkistää jo aluskate. Enää ei ole pitkästi siihen, että pääsen itse rakennushommiin.

Talon itäpäätyyn suunnittelimme kattotuolit, jotka antavat mahdollisuuden pienelle varastolle. Lopulta idea taitaa olla kuolleena syntynyt, koska sisäkautta sinne on hankala tehdä kulkua ilman lämpöhäviöitä, koska puhallusvilla on tulossa suoraa sisäkaton pintaan. Ulkokautta on taas vaikea tehdä kulkua  korkealle luukulle.

Onneksi näitä virheitä tulee jo näin suunnitteluvaiheessa, niin niillä on kovin pieni merkitys! Nooh, ei tämäkään suuri tappio ole. Eiköhän tuonne ylös jotakin joskus saada varastoitua, esim suksia talveksi yms, joita tarvitaan harvemmin. Näin hankala kulku ei häiritse niin paljon.

Parvi alkaa hahmottumaan. Kurkihirsi on saanut vihdoin merkityksensä. Tuossa kohtaa kurkihirren päällä on talon korkein kohta. Siinä sisäkorkeus on n. 4 metriä.

Eiköhän siinä ole avaruutta lapsille tarpeeksi. Parvelle kulku tulee siis lasten huoneiden kautta. Parven alapuolelle jää wc ja vaatehuoneet.

Talo on saanut muotonsa. Vielä sieltä puuttuvat loput aluskatteesta ja ikkunat. Sen jälkeen kirvesmiehet ovat tehneet oman urkkansa. Ja hyvin ovat tehneetkin. Maaliskuun kylmät aamut eivät tuntuneet häiritsevän kirvesmiesporukkaa alkuunkaan.

Tämä kuva on talon takaa otettu. Etupuolelta minulla ei olekaan kuvaa tästä vaiheesta. Mutta eiköhän tuosta selviä osittain miten hyvin osasimme vaimon kanssa talon itse suunnitella.
Kovin lyhyt ja leveä siitä tuli. Tämä siksi, että halusimme avaran talon, jossa on kaikki ylimääräiset neliöt minimoitu.

Seinäelementtien valmistus alkaa.

Valmista seinärunkoa.

Kolme kirvesmiestä saapui tontillemme heti kuudelta maanantai aamuna. Miehet olivatkin tehokkaita ja lopulta nostivat rungon pystyyn, laittoivat ikkunat paikalleen, nostivat kattotuolit katolle, laittoivat vesikatteen ja rimat tiiliä varten noin kuudessa päivässä.

Loppujen lopuksi muutaman päivän nopeutuksella ei ollut väliä. Kirvesmiehet hoitivat oman hommansa erittäin hyvin, mutta en päässyt nauttimaan heidän työnsä nopeudesta, koska muut tavarat olivat myöhässä. Sain tuulensuoja levyt vasta seuraavan viikon tiistaiksi tontille. Jouduin siis odottelemaan neljä päivää ihan turhaan.

Nykyään taitaa olla muotia tuollainen platform rakentaminen. Itsekin lueskelin tuon kyseisen pdf dokumentin useampaan kertaan ja olinkin varma, että pystyn rakentamaan itse kaiken kyseisellä tekniikalla.

Lopulta rohkeus petti, enkä uskaltanut ihan kaikkea lähteä yksin tekemään. Ja tämä oli hyvä päätös, vaikka useamman tuhannen euron "tappion" se aiheuttaakin.

Kuvassa on aloitettu seinärunkojen tekemistä. 

Ensimmäisenä he laittoivat alajuoksut, jonka sai paikalleen, kunhan oli sulattanut kunnon toholla sokkelipinnasta jäät pois.

Alajuoksun alle laitettiin tiivistekaistaa, jotta puu saadaan irtoamaan sokkelista. Nykyisin ei enää käytetä alajuoksuna kestopuuta, vaan oletetaan että hyvin rakennetun talon alajuoksu kestää, vaikka onkin käsittelemätöntä puuta.

Keskellä törröttävät tursakkeet ovat sähköjohtoja.

Kuvasta näkee hyvin, kuinka seinäelementit kootaan ensin valmiiksi. Eli runkotolppiin naulataan kahdeksalla naulalla (tämäkin on muuten määräsy) yläjuoksu.

Ovien ja ikkunoiden paikat mitataan ja asetetaan paikoilleen jo seinäelementtiä tehdessä.

Monet rakennusfirmat tekevät myös koko katon elementtinä. Sen jälkeen se nostetaan nosturilla pystytettyjen seinäelementtien päälle. Meidän raksalla ei kuitenkaan tehty kattoa näin, vaan seinäelementtien päälle kattotuolit nostettiin yksi kerrallaan nosturin avulla.

Puutavara saapuu

Kattotuolit, runkotolpat ja sekalainen puutavara saapui helmikuussa 2012. Niiden vastaanotto oli helppoa, mutta vastaanoton mahdollistavat lumityöt oli jotain ihan toista.

Raksamme oli siis rauhassa kolmisen kuukautta. Joulukuun alusta helmikuun puoleen väliin. Sitten alkoi kahden viikon lumityörumpa.

Pihalle piti aurata tila kaikelle puutavaralle. Lisäksi sokkeli piti vapauttaa myös lumesta, jotta kirvesmiehet pääsisivat nostamaan rungon pystyyn.

Mittasin ihan huvikseni sykkeitä aina välissä ja sainkin poltettua ensimmäisenä lumityöviikkona yli 10 000 kaloria pelkkää kolaa heiluttamalla. Lumityöt kävi melkein treenistä. Jos kaverit, sukulaiset ja vaimo eivät olisi olleet apuna lumia puskemassa, en olisi selvinnyt siitä urakasta ajoissa ikinä.
Joku jossakin kohtaa ehdotti traktoria. Nauroin aluksi ajatukselle, mutta kaduin traktorin hommaamatta jättämästä kyllä monena iltana.
Nyt harmittaa, etten ottanut kuvaa siitä. Sanat eivät yksinkertaisesti kuvaa mitenkään sitä lumenpaljoutta. Lunta oli kinostunut niin paljon, että joissakin kohdissa sai käydä kolme neljä kerrosta poistamassa kolalla, jotta pääsi maahan asti.

 Uudet kivat naapurimme lainasivat meille muutamia rakennuslavoja. Nostelimme lavat puutavaran alle, jotta saimme puutavaran nostettua maanpinnan yläpuolelle.
Olimme muka todella nohevia puun suojaamisessa, mutta siitä huolimatta kesän lopussa muutama lankku oli imenyt kosteutta. Tästä ei onneksi muutamaa euroa suurempaa vahinkoa tullut.

Melkoinen pinkka puuta olisi saatava nosteltua maahan. Kuvassa vasemmalla oleva lumikinos näyttää pienen osan siitä savotasta, joka jouduttiin tekemään ennenkuin puutavarat pystyttiin ottamaan vastaan.

Kevään myötä myös valoisuus nostatti rakennusfiilistä.

Enää oli jäljellä muutaman päivän odottelu. Kirvesmiesporukka oli jo lähes matkalla nostamaan rungon pystyyn ja kattotuolit paikalleen.

Miksi en hankkinut avaimet käteen pakettia?

Saatuamme tontin ostettua vuonna 2011 aloimme tietenkin heti pohtimaan, saammeko unelmatalomme sovitettua uudelle tontillemme. Samalla huomasimme, että emme tiedä talonrakentamisesta yhtään mitään.
Aluksi mietimme arkkitehdin palkkaamista ja muutaman kirvesmiehen hommaamista, mutta se tuntui silloin niin täydellisen mahdottomalta, että lopulta päätimme päästää itsemme helpolla ja hankimme talopaketin suurelta suomalaiselta talotoimittajalta.

Olen edelleen kohtuullisen tyytyväinen tähän päätökseen. En olisi päässyt talohankkeessani kovinkaan pitkälle yksin. Minulla ei yksinkertaisesti tiedot riittäneet. On nimittäin todella helppoa lähteä rakentamaan taloa, kun sen saa talofirmoilta niin helposti.

Me veimme toiveemme vain talomyyjän käsiin ja hän kertoi miten se onnistuu. Ja onnistuihan se.
Muutamme muutaman kuukauden kuluttua. Prosessi on vienyt kohta kaksi vuotta elämästäni ja se on ollut elämäni parasta aikaa.

Silti kritisoi lujasti nykyistä kulttuuria, jossa lapsiperheet ostavat "avaimet käteen" talopaketteja, ja ovat ihan hukassa niiden kanssa.

"Avaimet käteen" on mielestäni tämän vuosituhannen paras vitsi.

Avaimet käteen paketti ei tarkoita, että saisi avaimet, joiden käyttöä voisi alkaa odottelemaan.

Tämä on tiedostettu talonrakentajien puolelta myös ja sen vuoksi he ovat lanseeranneet toisen tuotteen ja se on muuttovalmis koti. Tällainen nimeämiskäytäntö ei menisi missään muualla läpi. Haluaisin nimittäin nähdä ja elää sen päivän, kun autoliikkeessä ostaja valitsisi avaimet käteen autopaketin ja saisi vain auton rungon, mutta et voimansiirtoa ja renkaita.

Olisin joutunut hikoilemaan ja stressaamaan talon rakentamista, vaikka olisinkin ottanut avaimet käteen paketin. Näihin paketteihin ei nimittäin kuulu rakennuslupaa, sähkösopimusta, vesiliittymiä, puhelinliittymää, tonttia, perustuksia, pensasaitoja, autotallia tai salaojia. Lisäksi avainten odottajille jää vielä talon maalaus ja kaikki pihatyöt. Pelkästään pihaan uppoaa helposti 20 000 euroa, kunnes se alkaa näyttämään valmiilta.

Lisäksi niissä on lähes poikkeuksetta ongelmia asuinmukavuuteen vaikuttavissa asioissa kuten: äänieristyksessä, ilmastointilaitteen äänenekkyydessä, ilmastoinntiputkien kuljettamissa äänissä, saunalöylyjen laadussa, jne.

Mitä niihin sitten kuuluu? Voisin melkein sanoa, että kaikki ne yksinkertaisimmat asiat.
Jos jaksat lukea blogiani pitemmälle, tulet huomaamaan, että muillekaan avaimet käteen paketti, ei välttämättä ole se paras ratkaisu. Vaikka se kovin helpolta ratkaisulta vaikuttaakin. Kuuluuhan siihen kuitenkin talo, perustuksista ylös päin.

Minulla on monta syytä, miksi en ostanut ns. avaimet käteen pakettia. Tulenkin ajan mittaan tekemään artikkelisarjan aiheesta. Suurin syy on kuitenkin osaamisen kartuttaminen. En olisi oppinut talon rakentamisesta juuri mitään, jos olisin ottanut avaimet käteen paketin. Lisäksi olisin maksanut muille siitä työstä, jonka uskoin pystyväni myös itse tekemään.

Listaan alle hieman osviittaa siitä, miten talopaketin hinta muodostuu ja yritän antaa suuntaa siihen, kuinka paljon työvoimakustannukset vaikuttavat talon hintaan.

Mistä talopaketin hinta muodostuu?

Jokaisella talofirmalla on oma tapansa listata asioita, joita talopaketteihin kuuluu. Yritän kevyesti avata tätä viidakkoa oman kokemukseni kautta. Meidän talo on myös ostettu suurelta suomalaiselta talofirmalta ja olen heidän toimintaansa jokseenkin tyytyväinen. Toista taloani en enää talofirmalta ostaisi, koska tiedän mitä paketteihin kuuluu ja mitä ei kuulu. Tunnen sekä hintatason että kustannusrakenteen. Yritän tähän blogiin kerätä niin paljon tietoa, että tämän lukemalla muidenkaan ei tarvitsisi jäädä vain talofirmojen armoille, vaan että ihmiset voisivat itse rakentaa kokonaan omat talonsa. Ja nauttia siitä!

Talopaketin hintaa on helpompi hahomattaa, jos se jaetaan muutamaan kategoriaan:

• Seinät, eli runko
• Katto
• Ikkunat ja ovet
• Talotekniikka, kuten lämmitysjärjestelmä, ilmastointi, sähköistys, kodinkoneet.
• Sisäpuoliset rakenteet, eli sisäseinät, kaakelit, saunan paneelit yms.
• Sisustus, eli kiiltävät keittiönkaapit ja hienot tapetit.
• Kaikki ylimääräinen rompe, kuten kattoturvatuotteet, maalit
• Maanrakennus ja perustukset

Puutalon seinät eli runko muodostuvat hyvin yksinkertaisista materiaaleista. Kuvaan rungon materiaalit ulkoa sisälle päin. Menekit annan esimerkin luonteisesti pienehkölle 120-150m2 talolle.

• Ulkoverhouslauta: Yleensä 23-28 mm paksua. Leveydet vaihtelee 145 - 170mm. Hinnaltaan pohjamaalattuna kalleimmillaan alle 3€/m. Menekki alle 1000m. Teekee n. 3000 €
• Tuulensuojalevyt:  Alle 3€/m2. Ja pienessä talossa on n. 200m2 pintaa. Kustantaa 600€
• Runkopuut: (198mm*48mm). Hinta alle 3€/m. Menekki n. 700m, tekee n. 2100€
• Eristeet: 25cm villaa:  alle 40€/ jm. Eli pienehkössä talossa on n. 50 m sokkelia, tekee n. 2000€
• Höyrynsulkumuovi: alle 500€
• Runkoa vahvistetaan ns. koolauspuulla. (48*48mm). Menekki n. 6m/jm -> 300m. Hinnaltaa alle 0.5 €/m. Kustantaa n. 150€
• Gyproc levy. Kustantaa alle 12€/jm, yhteensä 700€

Talon rungon materiaalit eivät siis maksa juuri mitään. Yhteensä tästä tulee alle 9000€. Hyvällä tuurilla ja energisellä etsimisellä tuosta saa tavallinenkin rakentaja 10-30% vielä tingattua.

Ikkunat ja ovet ovat ensirakentajalle täynnä mysteereitä. Minä en tiennyt näistä omassa projektissani etukäteen mitään ja olinkin hyvilläni, kun talotoimittaja osasi esittää hyvät vaihtoehdot.

Seuraavassa talossani teen kaikki toisin ja valitsen itse suomalaisilta ikkunatoimittajilta meille sopivimmat ikkunat.

• Tavallinen puu-alumiini ikkunat hyvällä lämmöneristyksellä ja sälekaihtimilla. Siis perusikkuna, joita perustalot ovat pullollaan maksaa alle 900€. Näitä tarvitaan  pieneen taloon n. 5kpl. Näissä ikkunoissa on tuuletusikkunat mukana.
• Yleensä laitetaan lisäksi muutamia pienempiä ikkunoita eteiseen, saunaan, makuuhuoneisiin jne. Ne maksavat ehkä 1200 € yhteensä
• Olohuoneen suuremmat selkät ikkunat ovat edullisempia. Niitä saa 2000€ :lla kolme. 
• Valkoinen ulko-ovi ikkunalla kustantaa n. 500€. 

Yhteensä ikkunat ja ovet maksavat siis n. 10 000€. Vaikka niissä on mukana sälekaihtimet ja paremmat lämpöominaisuudet. Näistäkin hinnoista voi tinkimällä saada alennusta.

Kattorakenteet ovat yhtä selkeitä, kuin muutkin rakenteet. Tarvitaan päätös kattomateriaalista, esimerkiksi tiilikatto on erittäin helppo jokaisen latoa itse. Tiilikatteen alle tarvitaan aluskate ja kattotuolit.

• Tiiliä tarvitaan koko talon pohjan alalle, sekä hiukan räystäiden tekoon. Tiilet maksavat alle 10€/m2. Pienehkölle talolle riittää 220m2 tiiliä. Yhteensä siis 2200€
• Aluskatetta tarvitaan limitysten vuoksi reilummin, joten 300m2 alalle laskettuna se kustantaa alle 400€
• Tiilien alle tarvitaan 48*48 koolauspuuta, jota menee yli kilometri. 1200m kustantaa n. 600€
• Kattotuoli maksaa n. 150€. Niitä tarvitaan pienehköMiön taloon 18kpl. Yhteensä 2700€.
• Sisäpuolelle tarvitaan taas höyrynsulkumuovi. Alle 500€
• Höyrynsulkumuovin alle jälleen koolauspuuta (48*48mm) n. 400m. Maksaa n. 200€

Kokonainen katto maksaa siis n. 6600€. Energinen rakentaja voi tingata tästä vielä ison siivun pois.

Tämän jälkeen koko talo on ulkoa päin valmis. Nyt talosi on hyvin pitkälle siinä pisteessä, jonka kaikki talofirmat tarjoavat.

Yhteensä kustannukset ovat: 25 600€.

Summa tuntuu ihan uskomattoman pieneltä. Nyt kyseessä on ulkoa täysin valmiin näköinen 120-150m2 yksikerroksinen talo. Siinä voi olla pulpettikatto tai harjakatto. Ylipäätänsä se näyttää ulkoapäin siltä, että sinne voisi muuttaa asumaan. Hyvänen aika, siinä on jopa sälekaihtimet ikkunoissa!

Miksi sitten talot maksavat pääkaupunkiseudulla puoli miljoonaa ja muuallakin satoja tuhansia?

Jätän tämän sinulle pohdiskeltavaksi ja selitän talojen todelliset kustannukset myöhemmissä kirjoituksissa.

Kustannusrakenteesta näkee heti, että talofirmoilla on melkoiset katteet talopaketeissa. Toki työvoimakustannukset suomessa ovat aivan karmeita. Siltikin minusta kate, jota talofirmat ottavat on aika mehukas. Tässä on iso syy siihen, miksi itse en ottaisi enää talopakettia.

Toinen suuri syy on talojen tylsyys. Talopakettien talot on suunniteltu nerokkaasti. Ne on suunniteltu mahdollisimman nopeiksi rakentaa. Niitä ei siis ole suunniteltu mahdollisimman asuttaviksi. Työvoimakustannukset estävät tämän.

Nyt kun oma projektini on jo hyvällä mallilla, voin rohkeasti myös sanoa, että tekemällä talon itse, saa sellaisen kokemuksen, jota ei voi rahalla ikinä ostaa. Sen lisäksi, että olemme säästäneet rahaa merkittävästi, olemme myös oppineet itsestämme, ison projektin vetämisestä, suunnittelusta, rakentamisesta jne jne valtavasti. Uuden oppiminen ja käsillä tekeminen palkitsee ihan eri tavalla, kuin valmiiseen pöytään astuminen.